Morooo!

Taas yks ihmeellinen retki takana ja onneks turvallisesti takasi parakkielamaa viettamassa. Perjantai ku koitti niin oli taas mittarit taynna tata eramaa elamaa ja paatin lahtee Perthiin tai jonnekkin missa ois muita ihmisia. Menin kysymaan Emmaa mukaan.........noe ei tosi vitsi! Hyppasin tyopaivan paatteeks jonkun aijan avolavan kyytiin ja sain kyydin tuonne Pingellyn keskustaan. Rupesin siella tutkailemaan tilannetta ja selvis etta seuraava bussi kylasta lahtee lauantai aamuna yhentoista aikaan. Otin yopaikan road housesta,paikka oli ku ameriikan elokuvista, syrjasella paikalla ,sanky ja telkkari, kukkakuvioinen kokolattiamatto ja tietysti holy bible (70 dollaria??? mita helvettia, Perthissa hostellin oma huone 38 dollaria).  Aamulla sitten bussiin, kylan mummot lahti samaan vuoroon ja olivat pistaneet sit vissiin just parit....kymmenet tujaukset hajuvetta kaulaan ku isolle kirkolle lahtee. Perthissa meni aika taas lepposasti, jotain bandia kavin taas kattomassa ja kahtelin paikkoja. Piristaa aika helvetin paljon nahda ihmisvilinaa aina valilla. Kamerankin kavin ostamassa niin laitan kuviakin joku paiva tanne ku opin eka kayttamaan sita. Sitten se legendaarinen paluumatka....taas... bussi lahti sunnuntaina yhen aikaan Perthista ja oli Pingellyssa puol viis. Siita lahin sit kylan ainoaan pubiin kysymaan etta tietasko ne ketaan kuka vois heittaa minut tuonne tamma granesille,parikymppia voisin maksaa? Baarimikko soitti jonnekkin mutta sano sitten etta ei tieda. Ei se auttanu ku menna tien varteen ja peukalo pystyyn, noin tunti ja kymmenen autoo oli kerenny menemaan ku valkonen vanha mazda kaartoi kulman takaa ja parkkeeras eteeni. Hirvee koirien raksytys kuulu autosta ja ylos nous about 60-vuotias rouva ja kysy etta minne matka, no kerroin osoitteen ja se sano etta kyytiin vaan ajaa kuulemma ohi siita. Matkaan lahdettiin mina,Sally ja Sallyn pojanpoika,matka meni lepposasti rupatellessa ja risteyskin tuli vastaan minne piti kaantya...vai pitiko...no kaytiin semmonen kymppi kilometri ajelemassa siella jossain ja tultiin takas ku huomattiin etta tiet kapenee ja preeriapuut vahenee. Poika alko sitten takapenkilla Sallylle siina itkemaan etta haluaa kotia nukkumaan, Sally sano sitten mulle etta heitetaan poika kotia aitisa luokse nukkumaan ja tullaan sitten uudestaan ettimaan, kaytiin samalla kattomassa Sallyn pihassa sen kahta lemmikkielain kengurua jotka kuulemma nukkuu aina valilla sisalla sangyssa??? Poika paas kotia nukkumaan ja meilla matka jatku kello oli jotain kaheksan. Sally heitti siina vahan tarinaa (elikka syntymasta tahan paivaan,lapsuus,nuoruus,avioliitto,avioero jne) Just ku alettiin kaymaan sen pojan elamaa lapi niin huomasin tutun kylan kyltin Yelaring ja muistin siella kerran kayneeni kaupassa, siina sitten miettimaan etta miten helvetissa se reitti meni sinne tilalle. Pimee australian tasanko ilman minkaanlaisia valoja nyt ei tarjoo tuota helpointa suunnistusmaastoo eika Sallykaan oikein tienny missa ollaan. Lahettiin sit siita ajelemaan taas ja pari tuttua paikkaa nain mutta kylla jannitti niin perkeleesti ku ei tienny pimeessa eramaassa ihan varmaks etta missa sita mennaan, Sally oli rentona siina ja sano etta "no worries,han kavi just tankilla niin kylla meilla bensa riittaa". Tahdenlentokin naky siina matkalla niin ei varmaan tarvii kertoo mita toivoin...ensimmainen tahdenlento mita ikina oon nahny ja tuli kylla oikeaan paikkaan,vaha ennen kymmenta tamma granesin kyltit loisti edessa ja maaliin paastiin. Sanoin kuvailematon olo ja helpotus oli paasta perille!!!!tuulettelin illalla yksinaan perille paasya. Sally,mika uskomaton rouva sano mulle kun kysyin etta paljonko olen velkaa niin et mitaan,hanella on niin tylsaa aina iltasin etta oli tosi mukava seikkailu hanellekkin, yritin tuputtaa sille kakskymppista niin se pyoritteli paataan ja sano etta ei ota. Kysyin sitten etta muistaako se reitin kotiaan , sano muistavasa ja sinne katosi valkoinen mazda yon pimeyteen. Kolme viikkoo viela taalla jaljella ja sit matka jatkuu jonnekkin, samoalle,Broomeen, kaivostoihinkin on hakemus lahetetty. Toisaalta tannekkin ois mukava jaada, Emmakin tuli tuossa loppuviikosta juttelemaan ku luin mainoslehtee kannettavista tietokoneista niin saaren tytto tokas siihen etta -minun isilla on sony vaio, se oli kaupan kallein tietokone!          SIIS MITA HELVETTIA,mita tuommoseen pystyy vastaamaan,oisko pitany alkaa itekkin etta -meian isipa asu kerran haapaniemella ja siina samassa talossa asu Ismo Vornanen ja se ainaskin kuulu kuopion kaupunginvaltuustoon etta tunteekos sinun isi yhta kovia jatkia. No en todellakaan oo tanne jaamassa!!!!!

Terveisin: Ocy ( noin ne taalla kirjottaa minun nimen)